Sunnuntai 3.12.2006
Viimeisen päivän aamuna nukumme pitkään, koska tiesimme tästä päivästä tulevan ikävän.
Jäähyväiset Perulle.
Claudia ja hänen miehensä hakivat meidät hotellilta klo 13:00 josta menimme Claudialle.
Claudialla oli vielä jokin esittely ja me jäimme Mirafloresiin ostoksille, jossa teimme vielä viimehetken ostoksemme. Täältä palattuamme haimme tavaramme Claudialta ja suuntasimme matkan lentokentälle. Koneemme lähtöaika Limasta Amsterdamiin oli 21:20, mutta kone myöhästyi meidän vuoksemme tunnilla. Erittäin loistavan matkamme päätteeksi tulikin sitten lentoselvityksissä koirien kanssa ongelmia. Olin varannut tämän matkan varta vasten koirien hakuun ja olin kysynyt tarkkaan koirien tuontiin liittyvät asiat täällä Suomen päässä, kuten oli Jeankin sieltä Perun kentältä etukäteen varmistanut kaiken.
Lentoni oli varattu niin, että saan tuoda kaksi koiraa samassa boxissa, mutta lentoselvityksessä Perussa se ei enää käynytkään. En saisikaan tuoda koiria samassa boxissa vaan pitää hankkia toinen boxi lisäksi tai jos ei boxia saa voin ottaa vain yhden koirista mukaani.
Meille annettiin tunti aikaa hankkia toinen boxi. Toisena vaihtoehtona oli, että minun matkaani voidaan siirtää päivällä jos maksan matkastani $500 lisää, näin olisin seuraavana päivänä saanut lentää molempien koirieni kanssa Suomeen.
Boxin saaminen oli todella epävarmaa, koska oli sunnuntai ilta klo 21:00. Mitään kauppoja ei siihen aikaan sunnuntaina enää ollut auki. Jean lähti kuitenkin metsästämään boxia ja me muut jäimme selvittelemään muita lähtöselvityksiä.
Tunti sitten vierähti todella nopeaan, eikä Jeania ja toista boxia kuulunut. Lennonselvittäjä käski minun päättää kumpi koirista lähtee mukaan, vaikean mietinnän jälkeen päätin ottaa koirista uroksen Balines Suomeen tältä reissulta, Claudia ja Jean lupautuivat järjestämään nartulle Shara kuljetuksen myöhemmin. Jeanin ollessa vielä boxin hakureissulla oli meidän lähdettävä koneeseen.
Sharan jätimme Claudialle, joka toimittaa sen sitten Jeanille.
Jean jäi myöskin hyvästelemättä, josta meille jäi hieman paha mieli.

Maanantai 4.12.2006
Amsterdamiin saapumisaikamme oli 17:20. Täällä taas minua kuulutettiin kahteenkin otteeseen koiran vuoksi. Hiukan aina nimeni kuultuani sydän sykähti, että mitäs nyt taas? Onneksi ei kuitenkaan mikään ollut vakavampaa. Ensin oli Perusta faxilla laitettu papereita minulle ja toisella kertaa varmistettiin, että olihan minulla vain yksi koira mukanani, vaikka lento tiedoissani lukee kaksi koiraa. Luulivat toisen koirista hävinneen :o)
Amsterdamista koneemme lähti kohti Suomea Helsinki-Vantaa lentokenttää 20:15.
Suomeen saavuimme n. 23:30.
Matkatavaroita noutaessamme kysyimme, missä koirat ovat. Meidät ohjattiin paikkaan missä koiria säilytettiin. Täälläkin koirien säilytyspaikkaa näyttämässä ollut virkailija oli hiukan vaivautunut ja hädissään, kun luuli toisen koiristani hävinneen matkan aikana. Hän huokaisi helpotuksesta, kun kerroimme toisen koirista jääneen jo Perun kentälle.

Tarina Sharasta varmaan jatkuu vielä, koska olen tehnyt valituksen KLM: lle matkasuunnitelmani muuttumisesta kesken matkan.
Shara ei koskaan tullut Suomeen :o( KLM ei ottanut mitään vastuuta tapahtuneesta.

Kokonaisuudessaan Perun matkamme oli enemmän kuin unelmien täyttymys.
Täältä Suomesta lähtiessämme emme olisi milloinkaan osanneet kuvitella kokevamme näin paljon suhteellisen lyhyessä ajassa.
ERITTÄIN SUURI KIITOS siitä kuuluu CLAUDIA GALVEZ DE TAVERALLE ja HÄNEN PERHEELLEEN.
KIITOS vielä kaikesta JEAN ALBERTINI CHOQUE.
KIITOS kaikille tapaamillemme ihmisille oli ILO TAVATA TEIDÄT KAIKKI!!!
Toivottavasti tapaamme vielä tulevaisuudessa uudelleen!